Aattelin että voisin vähän puhua aupaireudesta (onkohan tuo nyt edes sana.. doh..) ja siitä mikä tässä on aivan ihanaa ja mikä taas ei niin ihanaa, joten tässä sitten tulee :).
+
Aupairina saat kokea aivan uuden, erin kulttuurin ja erin maan, sen kuinka erinlaisen omasta maasta on täysin kiinni minne päätät lähteä mutta en oikein usko että missään paikkaa välttyy kulttuurieroilta ja jopa kulttuurishokeilta :).
-
Koska asut perheessä, ei sulla ole hirveästi yksityisyyttä tai täysin omaa rauhaa. Aupair menee perheen ehdoilla.
+
Tapaa uusia ihmisiä, saa uusia ystäviä. Oon jo nyt saanu niin monia ihania ystäviä ja sen lisäksi paljon, paljon kavereita ainaki kymmenestä eri maasta. On hauska nähdä miten helposti sitä tutustuu uusiin ihmisiin täällä vaikka mitä kautta, kunhan vähän astuu ulos suomalaisesta kuorestaan :D.
-
Koti-ikävä. Kun on kaukana kotoa vanhemmista, ystävistä, tutuista maisemista, mun kissoista.. iskee koti-ikävä, mutta onneks itelle ei ainakaan vielä ole iskeny mikään ylitsepääsemätön tunne että haluais kotiin. Aina on semmonen pieni ikävä olemassa, mutta siihen tottuu ja aika menee niin nopeasti että ei sitä ehi ees ajatellakkaan!
+
Voi oppia täysin uuden kielen tai oppia hallitsemaan kielen, jota on aikasemmin opiskellu. Mun tapauksessa olin opiskellu espanjaa lukiossa, mutta en todellakaan voi sanoa että pystyin puhumaan ennku tulin tänne.
-
Joskus, koska oot niin kiinni toisen perheen perhe-elämässä, voi hostperheen kanssa tulla ongelmia tai joku voi ärsyttää. Itteä esimerkiks ärsyttää suunnattomasti pikku asioista valittaminen ja joskus hostisä saattaa huomauttaa jostain mitättömästä asiasta, jota ei ite ole edes älynny miettiä.
+
Pääsee kokemaan asioita, joita ei koskaan ikinä muuten ois päässy kokemaan! Oli se sitte bileviikonloppu aupparikavereiden kanssa tai tilaisuus kokea häät hostperheen kanssa, nii kaikki nää jää mieleen ihanina muistoina.
-
Aupparina on vaikea itellä olla huono päivä, lasten kanssa tarvii aika ripauksen kärsivällisyyttä ja pitää oikeesti tykätä hoitaa lapsia ja pitää mielessä että sitä on roolimalli. Joskus taas ei oikeasti tee mieli tehä mitään muuta ku maata sängyssä yökkärit päällä ja kattoa telkkaria, mutta ei voi.
+
Kasvaa ihmisenä ja itsenäistyy. Voin jo nyt sanoa että oon kasvanu ihmisenä täällä. Ku tuut tuntemattomaan paikkaan ja vielä yksin, niin sitä reipastuu yllättävästi, oon ite ainaki huomannu että musta on tullu paljon sosiaalisempi ja uskaliaampi täällä.
-
Palkka ei yleensä ole mikään taivasta hipova summa, ainakaan jos aupparoit Euroopassa. Toisaalta hostperhe maksaa ylläpidon joten ainoa mihin omaa rahaa tarvii käyttää on jos haluan tehdä jotain viikonloppusin ja shoppailuun :), vaikka shoppailtua mulla ei kyllä täällä hirveästi tule, sillä kaikki raha tuntuu hujahtavan viikonloppusin reissailuun ja kokemuksiin.
+
Saa antoisan välivuoden, jollon ei tarvi huolehtia opiskeluista yms. Vaikka tekeeki töitä, ei ainakaan mun mielestä tämä tunnu raskaalta.
-
Toisaalta taas joskus on raskasta ja pitää hyväksyä että ei ole kokoajan ruususta. Ite olin ainakin ihan puhki oltua kotona koko päivän kuumeisen, äitiä itkevän kaksivuotiiaan kanssa tai kun jouduin kuumeessa hoitamaan lapsia..
+
Oppii arvostaan asioita kotona ja saa uutta näkökulmaa asioihin.
+
Parhaimmassa tapauksessa saa toisen kodin itsellensä toisesta maasta. (Hostperhe on tosi tärkeä aupair ajan aikana, on tärkeää että itellä on hyvä olla perheessä!)
Loppu miinukset kesken ;) mutta juu tässä on nyt ainakin jotaki, en varmaan saanu kirjotettua kaikkea tuohon mutta noh.. :)



Vautsi Aino, iha upeita kirjotuksia!! Oon lukenu tosi mielenkiinnolla melkei kaikki noi kokonaa, jäin koukkuun:) olin ite madridis vaihdos 2010-11 ja meinaan sinne muuttaa nyt tammikuussa. Kirjottele mulle paakkonen.ville@gmail.com ois huippuu kuulla lisää sun aupairi vuodest!!
VastaaPoistaKiitos paljon :) Kiva kuulla että joku jaksaa mun blogia lukea :D Olin itsekki Madridissa viime kesänä kuukauden espanjalaisen ystäväperheen luona.
VastaaPoista