Vinkkejä hostperheen etsimiseen

En todellakaan ite ole mikään ekspertti tässä, mutta aattelin että jos ootte ajattelemassa auppariksi lähtöä tai jo ettimässä perhettä, niin voin antaa jotain ohjeita omien kokemusten perusteella :). Hostperhe on niin tärkeä aupair-vuoden aikana että sen ettimiseen kannattaa oikeesti käyttää kunnolla aikaa ja vaivaa!

Mulle ainaki tuli alussa aivan hulluna kaikkia hakemuksia perheiltä ja olin ihan sekasin kuka oli kuka ja mistä ja ketä ihmisiä :D. Mutta ku olin ettiny perhettä vähän aikaa, nii alko tajuta mitä kannattaa kattoa ku ettii perhettä :) Tietenki nyt jälkeenpäin tietäis enemmän mitä oikeasti kannattaa kattoa ku ettii perhettä :D.

1. Onko perheessä ollu aikasemmin aupaireja?
Ite ajattelin, että en halua että perheellä on ollu aikasemmin aupaireja kun hain perhettä, koska tuntu että mua verrattas kokoajan toiseen aupairiin ja lapset muistais vain sen edellisen aupparin. Nyt jälkeenpäin ku ajattelee, niin musta on paljon parempi, jos perheellä on aikasemmin ollu auppari! Sillon perhe tietää jo millasta on olla ylimääräinen henkilö talossa, osaa ehkä ymmärtää aupairia paremmin ja on varmasti oppinu aikasemmista aupair-kokemuksista.

2. Miten perhe kuvailee itseään/puhuu itsestään?
Mätsääkö sun ja perheen kuvaukset, esim. jos ite inhoat ulkoilmailua ja retkeilyä niin ei kannata lähteä perheeseen joka kertoo pyöräilevänsä ja retkeilevänsä joka viikonloppu :D.
Myöski, kuulostaako perhe tosi tiukalta kaikesta, onko kaikki tosi rajotetun kuulosta? Kannattaa kiinnittää huomiota miten perhe puhuu aupairista, kertooko perhe että he haluaa että aupair on kuin perheenjäsen vai luetteleeko perhe vaan sääntöjä/työtehtäviä.

3. Kauanko perhe haluaa sun olevan siellä?
Kannattaa olla rehellinen siitä kauanko voi olla perheen luona. Jos perhe on kirjottanu profiiliinsa että ne tarvitsee aupairin vähintään 9kk, niin ei kannata valehdella että voi olla niin kauan, vaikka todellisuudessa voisit olla vaan esim. kuusi kuukautta.

4. Mitkä sun työtehtävät ja työtunnit olis?
Jotku perheet haluaa aupparin työskentelevän kaheksan tuntia päivässä ja jotku taas vähemmän, kannattaa oikeasti miettiä, että mitä ite jaksaa. Ainaki omasta kokemuksesta kaheksan tuntia on paljon lasten kanssa! Sitte mikkä on sun työtehtävät, on kans tärkeää. Onko sun tehtävänä puhua englantia lapsille vai onko sun työtehtävissä paljon siivousta ja kodinhoitoa yms. Kannattaa kattoa mistä ite tykkää! Varmasti suomalaiselle kielitaitoselle tulee paljon hakemuksia nii yleensä on paljon valinnanvaraa :)

5. Lasten ikä ja lukumäärä
Jos et oo ikinä vaihtanu vaippoja tai hoitanu vauvoja nii kannattaa miettiä lähteekö perheeseen, jossa on yksvuotias lapsi. On paljon helpompaa hoitaa vanhempia lapsia, jos on tottunu siihen, mutta toisaalta pienet lapset on ihania :). Sitte kannattaa miettiä onko tottunu hoitamaan esim. neljää lasta kerrallaan vaiko yhtä. Toisaalta ainoa lapsi voi olla ihan yhtä raskas ku kolme lasta, jos lapsi on tottunu että kaikki tehdään sen puolesta ku taas yleensä siskokset auttaa toisiaan.

6. Haluaako perhe että ajat autoa?
Mulle tää ei ollu mikään ongelma, tykkään ajaa ja vaikka aluks vähän pelottiki ajaa toisessa maassa nii siihenki tottuu. Mutta jos et tykkää ajaa tai pelkäät ulkomailla ajamista niin voi ihan rohkeesti laittaa että ei halua ajaa.

7. Kannattaa skypetellä, viestitellä, kirjotella sähköposteja ym. perheen kanssa!
En voi tarpeeks korostaa että kannattaa tutustua perheeseen kunnolla! Oon kuullu niin paljon epäonnistuneita perhemätsäyksiä muilta aupaireilta.. Tuut kuitenki viettämään perheessä paljon aikaa ja se että viihtyy perheessä on tosi, tosi tärkeä juttu. Skypettely on tosi hyvä juttu, koska sillon näet perheen face to face ja saat nähdä vähän millanen perhe oikeesti on.

8. Puhutko kieltä ja puhuuko perhe kieltä jota ite ymmärrät?
Jos esim. lähdet Espanjaan oppimaan kieltä mutta et ite puhu sanaakaan niin voin taata että sulla on ainaki alussa ongelmia :D mutta ku sitä kuulee joka päivä niin se tarttuu kyllä helposti ja nopeasti! Sitte puhuuko sun hostperhe englantia on kans tärkeä seikka, on hyvä olla joku kieli millä pystyy kommunikoimaan!

Varmasti on vielä paaljon muitaki asioita ja paljon pikkuseikkoja mitä voi ja kannattaa ottaa huomioon, mutta luettelin tässä pari seikkaa :), tuli varmaan kans aika paljon itsestäänselvyyksiä mutta noh.. Toivottavasti nyt ainaki jollekki ois jotaki apua näistä :D. Onnea hostperheen ettimiseen kaikille tuleville auppareille! :)

!Es el fin de semana!

Mikä onkaan parempi herätys perjantai-aamuna, kuin se kun kaksvuotias avaa huoneen oven, laittaa valot päälle ja huutaa siskolleen "Se on heränny!" :D. Kömmin sitten unentokkuraisena sängystä ja tytöt oliki heränny puoli tuntia normaalia aikasemmin enkä ollu kuullu mitään.

Heti ku nousin sängystä niin onnistuin telomaan jalan oveen niin että jalasta vuosi verta.. huoh. No, tytöt reippaana kouluun ja ite suuntasin salille. Oon muuten huomannu että mun aamut on aina kolme kertaa parempia kolmen kahvikupin jälkeen ;).

Sain perjantaina ylläripaketin Suomesta! <3

Viikko on menny tosi nopeaa ja tuntuu oudolta että nyt on jo viikonloppu! Torstaina sattu kyllä yks semmonen päivä että ois vonu skipata koko päivän. Hostäiti laitto heti aamusta mulle viestiä että vessa oli likanen ja se oli siivonnu sen. Ja se on kuulema mun tehtävä (tästä ei itellä ollu mitään hajua, kukaan ei ole koskaan sanonu mulle, että se olis mun homma...) ja jatkossa mun pitää pitää se siistinä.

No, ärsytti sitten koko aamu toi viesti mutta suuntasin sitten espanjan tunnille ja pääsin perille 15 minsaa myöhässä kuten aina  (tästä on syntyny jo vitsi mun kurssilla, että jos tuut myöhemmin kun Aino, niin sillon oot oikeasti tosi myöhässä :D). Mulla kestää kuitenki 20 minuuttia ajaa lähikaupunkiin, ja mulla ois aamusin aikaa 10 minuuttia, joten on periaatteessa mahdotonta ehtiä sinne ajoissa.

Iltapäivällä kun tytöt oli taas takas koulussa, niin menin salille ryhmäliikuntatunnille ja olin jo ehtiny vaihtaa vaatteet ja kaikki ku huomasin että olin unohtanu lenkkarit kotia! Hain sitten lenkkarit kotoa ja pääsin taas perille kun tajusin että jätin salikortin autoon. Ainaki niillä työntekijöillä oli vissiin hauskaa kattoa mun ramppausta koska joku taputti mulle ku viimein pääsin salille :D. Olin tietenki jo missannu sen tunnin minne halusin mutta..

Olen laskenu päiviä innoissaan jo viikon, koska ens viikonloppuna mun vanhemmat tulee käymään täällä! Ihana nähä niitä kolmen kuukauden jälkeen! Saan myös viimein talvitakin, koska äiti tuo mun talvitakin Suomesta <3. Tää on muuten yks asia mistä huomaa heti turistit, jotku oikeasti käveli vielä kaks viikkoa sitten Barcelonassa shortseilla, kun ite tärisin kylmästä kolmen paidan ja nahkatakin kanssa :D.

Meidän aurinkoisesta kaupungista :)

Tänään sitte suunnattiin Bethin kanssa Puigcerdaan, joka on pohjosessa vuorilla ja lähellä Ranskan rajaa. Heti kun astuttiin junasta ulos niin iski kylmä! Siellä oli oikeasti lunta ja oli oikeasti kylmä.. Onneks otin toisen takin mukaan ja kävelin ympäriinsä sitten koko päivän kaks takkia päällä, nahkatakki alla ja toinen päällä :D. Käveltiin ympäriinsä ja käytiin puistossa, jossa oli joutsenia lammessa! Noin tunnin päästä oli kuitenki molemmilla niin kylmä, että päätettiin ettiä kahvila, jonne mennä istumaan lämpöön.

Lunta! Tuli ihan semmonen olo että on Suomessa!

Käveltiin ja käveltiin ainakin tunti ympäriinsä etsien kahvilaa ja ylitettiin sitten yks silta ja parinkymmenen metrin päästä hokattiin, että hetkinen tämä on kyllä nyt joku toinen kaupunki. Sitten aloin miettiä että ei kai me nyt olla Ranskan puolelle kävelty!

Kateltiin kylttejä ja yritettiin päätellä lukiko niissä ranskaksi vai katalaaniks tekstit, no löydettiin kahvila ja mentiin sitte istumaan sinne ja tilattiin kupit kahvia. Molemmat siinä hetken mietti että ollaako me oikeasti kävelty Ranskaan ja just sillon joku mies tuli sisälle ja sano kovaan ääneen "Bonjour!".

Tajuttiin  sitten viimein lippujen ym. perusteella että oltiin eksytty Ranskaan :D. Mutta hauskaa oli ja selvittiin takas Espanjan puolelle ja löydettiin jopa takas juna-asemalle.

Mun pitäs muuten varmaan alkaa kirjottaan ylös mitä Nika sanoo välissä, koska saan aina päivän naurut kun se on niin pikku aikunen välissä :D. Yhtenä päivänä aamulla pettasin tyttöjen sänkyjä ja Martinalla oli kiire kouluun ja  valitti mulle. Nika sitten tokas vakavana, että "Aino, Martina sano että sulla kestää ikuisuus. Pitääkö minun tulla laittamaan sulle kengät jalkaan, että päästäis lähtemään nopeammin?"

Barcelona is always a good idea!

Oli taas pitkä viikko takana perjantaina, siivosin vielä talonkin, koska siivooja on lomalla (ja on vielä tämänki viikon) plus olin lapsenvahtina illalla kaksi kertaa. Lähdettiin tyttöporukalla sitten Barcelonaan, sillä hostisä ei halunnu meille ketään vieraita yöksi (mun hostperhe oli koko viikonlopun poissa vuorilla).

Nikan kanssa englannin läksyjä

Näitä olen saanu taitella ainaki kuus Nikalle :D (jotain hyväntekeväisyys kampanjaa varten)

Terveiset hostäidiltä reissulta :)

Varattiin mahdollisimman halpa hostelli ja sitten menoksi! Sattui vaan niinkin hieno keli Barcelonassa, että satoi vettä kaatamalla koko lauantain, mutta ei se meitä hidastanu :D. Ainoastaan niin että jätettiin käveleminen ympäriinsä suosiolla vähemmälle ja hyödynnettiin metroa.

Tapasin myös uuden aupairin Lauran, joka on myös Gironan lähellä aupparoimassa. Laura vietti meidän kanssa päivän, mutta lähti illasta kotiin.

Hieman vaan tuuli rannalla..

Tottakai koska oltiin tyttöporukalla liikkeellä, niin joku meistä halusi shoppailemaan ja vietettiinkin sitten kaksi tuntia I'illa ostoskeskuksessa. Löysin itselleni lämpimät sukat talvea varten ja ostin viimein  hanskat(joiden pakkaaminen ei näköjään käynyt mielessäkään syksyllä :D).

Löysin itselle soppelin kahvikupin ;)

Olo kuin uitetulla koiralla

Primarkin paperikasseja ei todellakaan ole suunniteltu sateelle :D

Selvittiin lopulta hostelliin litimärkinä ja väsyneinä. Illasta lähdettiin ulos yhdessä, en voi vieläkään tarpeeksi korostaa kuinka paljon tykkään yöelämästä Barcelonassa :D! Oli älyttömän hauskaa ja päästiin taas nukkumaan vasta seitsemän aikaan aamusta.

Aupair- plussat ja miinukset

Aattelin että voisin vähän puhua aupaireudesta (onkohan tuo nyt edes sana.. doh..) ja siitä mikä tässä on aivan ihanaa ja mikä taas ei niin ihanaa, joten tässä sitten tulee :).

+
Aupairina saat kokea aivan uuden, erin kulttuurin ja erin maan, sen kuinka erinlaisen omasta maasta on täysin kiinni minne päätät lähteä mutta en oikein usko että missään paikkaa välttyy kulttuurieroilta ja jopa kulttuurishokeilta :).

-
Koska asut perheessä, ei sulla ole hirveästi yksityisyyttä tai täysin omaa rauhaa. Aupair menee perheen ehdoilla.

+
Tapaa uusia ihmisiä, saa uusia ystäviä. Oon jo nyt saanu niin monia ihania ystäviä ja sen lisäksi paljon, paljon kavereita ainaki kymmenestä eri maasta. On hauska nähdä miten helposti sitä tutustuu uusiin ihmisiin täällä vaikka mitä kautta, kunhan vähän astuu ulos suomalaisesta kuorestaan :D.

-
Koti-ikävä. Kun on kaukana kotoa vanhemmista, ystävistä, tutuista maisemista, mun kissoista.. iskee koti-ikävä, mutta onneks itelle ei ainakaan vielä ole iskeny mikään ylitsepääsemätön tunne että haluais kotiin. Aina on semmonen pieni ikävä olemassa, mutta siihen tottuu ja aika menee niin nopeasti että ei sitä ehi ees ajatellakkaan!

+
Voi oppia täysin uuden kielen tai oppia hallitsemaan kielen, jota on aikasemmin opiskellu. Mun tapauksessa olin opiskellu espanjaa lukiossa, mutta en todellakaan voi sanoa että pystyin puhumaan ennku tulin tänne.

-
Joskus, koska oot niin kiinni toisen perheen perhe-elämässä, voi hostperheen kanssa tulla ongelmia tai joku voi ärsyttää. Itteä esimerkiks ärsyttää suunnattomasti pikku asioista valittaminen ja joskus hostisä saattaa huomauttaa jostain mitättömästä asiasta, jota ei ite ole edes älynny miettiä.

+
Pääsee kokemaan asioita, joita ei koskaan ikinä muuten ois päässy kokemaan! Oli se sitte bileviikonloppu aupparikavereiden kanssa tai tilaisuus kokea häät hostperheen kanssa, nii kaikki nää jää mieleen ihanina muistoina.

-
Aupparina on vaikea itellä olla huono päivä, lasten kanssa tarvii aika ripauksen kärsivällisyyttä ja pitää oikeesti tykätä hoitaa lapsia ja pitää mielessä että sitä on roolimalli. Joskus taas ei oikeasti tee mieli tehä mitään muuta ku maata sängyssä yökkärit päällä ja kattoa telkkaria, mutta ei voi.

+
Kasvaa ihmisenä ja itsenäistyy. Voin jo nyt sanoa että oon kasvanu ihmisenä täällä. Ku tuut tuntemattomaan paikkaan ja vielä yksin, niin sitä reipastuu yllättävästi, oon ite ainaki huomannu että musta on tullu paljon sosiaalisempi ja uskaliaampi täällä.

-
Palkka ei yleensä ole mikään taivasta hipova summa, ainakaan jos aupparoit Euroopassa. Toisaalta hostperhe maksaa ylläpidon joten ainoa mihin omaa rahaa tarvii käyttää on jos haluan tehdä jotain viikonloppusin ja shoppailuun :), vaikka shoppailtua mulla ei kyllä täällä hirveästi tule, sillä kaikki raha tuntuu hujahtavan viikonloppusin reissailuun ja kokemuksiin.

+
Saa antoisan välivuoden, jollon ei tarvi huolehtia opiskeluista yms. Vaikka tekeeki töitä, ei  ainakaan mun mielestä tämä tunnu raskaalta.

-
Toisaalta taas joskus on raskasta ja pitää hyväksyä että ei ole kokoajan ruususta. Ite olin ainakin ihan puhki oltua kotona koko päivän kuumeisen, äitiä itkevän kaksivuotiiaan kanssa tai kun jouduin kuumeessa hoitamaan lapsia..

+
Oppii arvostaan asioita kotona ja saa uutta näkökulmaa asioihin.

+
Parhaimmassa tapauksessa saa toisen kodin itsellensä toisesta maasta. (Hostperhe on tosi tärkeä aupair ajan aikana, on tärkeää että itellä on hyvä olla perheessä!)

Loppu miinukset kesken ;) mutta juu tässä on nyt ainakin jotaki, en varmaan saanu kirjotettua kaikkea tuohon mutta noh.. :)

Surprise trip to Barcelona!

Käytiin ansaitusti Bethin kanssa syömässä perjantaina ulkona rankan salitreenin jälkeen ja jaapattiin mitä tehtäis viikonloppuna. Missattiin kuitenkin lauantaina aamusta bussi Gironaan, joten päätettiin sitten lähteä Barcelonaan. Hypättiin seuraavaan junaan ja oltiin Barcelonassa jo hyvissä ajoin klo yhdentoista aikoihin. Käytiin hakemassa mulle Starbucksista päivän kofeiiniannos ja mun suureksi yllätykseksi mun nimi kirjotettiin (ekaa kertaa!) oikein! :D 

Näin mun nimi usein kirjotetaan, tai Ainhoa tai Ainoa

Elämän pienet ilot- kahvi ja nimi oikein kahvikupissa :D

Oon jo kiertäny Barcelonan turistialueita kyllästymiseen asti, niin päätettiin sitten lähteä seikkailemaan vähän kauemmas. Oli mukavaa päästä ulos turistivilinästä ja löydettiin rauhallinen lounaspaikka, joka oli kohtuuhintanenki :). Kysyttiin sitten neuvoa missä ois ostoskeskus ja Primark (koska.. aupairin budjetti.) ja meille sanottiin sen olevan 10 minuutin kävelymatkan päässä- mitä se ei todellakaan ollu, vaan käveltiin ainakin 40 minuuttia ennenku viimeinki löydettiin se ostari :D.

Somewhere in Barcelona..

Löytyhän se viimein!

Hoksattiin kuitenki ottaa bussi takas keskustaan ja seikkailtiin sitten siellä, satamassa ja vähän kaikkialla (sanon kaikkialla, koska mulla ei ollu puolet ajasta hajuakaan missä me oltiin :D).

Subway <3

Jättitikkari! Pahoittelen tärähtänyttä kuvaa,  Bethin mielestä oli noloa ottaa kuvia ruokakaupassa, pyh ;D

Selvittiin kotiin jo yhdeksän aikoihin ja oli kyllä supermukava päivä!